Miinan päiväkirja

Osa 1      Osa 2      Osa 3      Osa 4      Osa 5      Osa 6      Osa 7      Osa 8      Osa 9      Osa 10	Osa 11      Osa 12      Osa 13      Osa 14      Osa 15      Osa 16      Osa 17      Osa 18      Osa 19      Osa 20	Osa 21      Osa 22      Osa 23      Osa 24      Osa 25      Osa 26      Osa 27      Osa 28      Osa 29      Osa 30	Osa 31      Osa 32      Osa 33      Osa 34      Osa 35      Osa 36      Osa 37      Osa 38      Osa 39      Osa 40	Osa 41      Osa 42      Osa 43      Osa 44      Osa 45      Osa 46      Osa 47      Osa 48      Osa 49      Osa 50	Osa 51      Osa 52      Osa 53      Osa 54      Osa 55      Osa 56      Osa 57      Osa 58      Osa 59      Osa 60	Osa 61      Osa 62      Osa 63      Osa 64      Osa 65      Osa 66      Osa 67      Osa 68      Osa 69      Osa 70
Osa 71      Osa 72      Osa 73      Osa 74      Osa 75      Osa 76      Osa 77      Osa 78      Osa 79      Osa 80	Osa 81      Osa 82      Osa 83      Osa 84      Osa 85      Osa 86      Osa 87      Osa 88      Osa 89      Osa 90	Osa 91      Osa 92      Osa 93      Osa 94      Osa 95      Osa 96      Osa 97      Osa 98      Osa 99      Osa 100	Osa 101      Osa 102      Osa 103      Osa 104      Osa 105      Osa 106      Osa 107      Osa 108      Osa 109      Osa 110	Osa 111      Osa 112      Osa 113      Osa 114      Osa 115      Osa 116      Osa 117      Osa 118      Osa 119      Osa 120	Osa 121      Osa 122      Osa 123      Osa 124

Miinan päiväkirjan osa 121   (5.4.09)

Wufff..taas.

Vaihtu tos yks päivä mun ikälukuniki, en vaan viittiny sitä pal noteerata. Toi ikähän on tällä kauniimmalla sukupuolella sellanen,et jossain vaiheessahan sitä täytetään vaan sitä samaa vuosimäärää. Oiskohan se mulla tää neljä vuotta, mikä nyt tuli täyteen. Itekki muistin juhlapäiväni vast illalla, joten sit vaan juhlistettiin sitä ihan vähän nakkipaketin tuhoomisella mutsin ja Lyylin kera. Katotaan sit ens vuonna, kun tulee vitonen täyteen, jos juhlis sit vähä enemmän.

Lähettiin tos yks päivä ajelulle koko porukka mamin uudella autolla, mutsille ja Lyylille se oliki vast koeajo, mä olin ajelulla jo ollukki. Mentiinki mutkasint tietä minkä mä tiijän, elikkä suuntana oli Myrskylä. Mä tiesin, et siel asuu Tuulia ja Daysy, ja sinnehän me suunnistettiinki. Daysy tais häkeltyy ja vähä sitä tais pelottaakki, kun me marssittiin sen kotiin ja tutkittiin ekaks joka paikka. Daysy seuras sivust meijän tohinoit. Pikkusen sen teki mieli leikkiikki meijän kans, muttei oikeen uskaltanu. Täytyy taas mennä joku päivä, niin sit meilt varmaan leikkiki sujuu. Siit on vähäks pitkä aika kun viimeks on käyty.

Lopultaki tuli kunnon hankikannatteita niin et ne kannatti mamiiki. Kyl me niist nautittiinkin viilettämällä tuhatta ja sataa pitkin peltoo. Tuli paljon juoksukilometrei. Koht varmaan sit onki vaan loskaa ja savisii pälvipaikkoi pelto täynnä ja loppuu tääki huvi. Mut sehän tietää vaan ihanan uuden kevään tuloa ja kesää.

Oli aprillipäiväki, onneks ei kukaan mua narrannu, enkä mäkään viittiny sitä tehä. Ja aprillipäivän jälkeisenä päivänä kun oltiin aamuaikasella pihalla alko kuuluu tuttuu kaakatusta, mitä on kuulunu ekan kerran jo vissiin pari viikko sitten. Arvaatki varmaan mitä, nimittäin joutsenii liikenteessä. Ääni läheni ja läheni, kolme joutsenta tuli matalalla lentäen. Tuijotettiin kaikki taivaalle, kun ne meni ihan meijän yläpuolelt puunlatvoi hipoen. Oli ne upeen näkösii, harmi ettei mamil ollu kameraa mukana, niist ois saanu hienon lentokuvan.

Ja lauantai-aamuna mami pakkas mut ja mutsin autoon, Lyyli jäi yksin kotomieheks. Suunnistettiin kohti Tuusulaa. Siel oli meijän erkkarinäytelmä. En oo muuten viel koskaan nähny yhtäpaljon shelttei kerralla kun siel oli. Tuttuiki oli paljon ja uusii tuttavuuksii tuli paljon lisää. Me esiinnyttiin peräkkäin mutsin kans meijän luokan viimesinä, meit oli muuten yli 40 avonarttuu, kaiken kaikkiaan shelttei oli ilmottu 235. Tuomari jakoi tasapuolisesti kaikkii värei. Mutsi sai punasen nauhan, eli EH:n ja ihan hyvän arvostelun. Mä pistin vähä mutsii paremmaks saamalla vaaleenpunasen ruusukkeen nauhoineen, siis ERI:n, mut jatkos en enää pärjänny. Ja kyllä Lyyli oli ilonen kun me väsyinä kotiuduttiin. Onneks Marja oli käyny sitä päivällä kattomassa.

Ja muuten, nyt se loska on sit pahimmillaan, vettä sataa ja vettä joka paikassa, joten hyvästi peltolenkit,pitää keksii jotain muuta kivaa.

Joten hyvää kevään odotusta vaan toivottaa Miinuska

Seuraava osa