Miinan päiväkirja

Osa 1      Osa 2      Osa 3      Osa 4      Osa 5      Osa 6      Osa 7      Osa 8      Osa 9      Osa 10	Osa 11      Osa 12      Osa 13      Osa 14      Osa 15      Osa 16      Osa 17      Osa 18      Osa 19      Osa 20	Osa 21      Osa 22      Osa 23      Osa 24      Osa 25      Osa 26      Osa 27      Osa 28      Osa 29      Osa 30	Osa 31      Osa 32      Osa 33      Osa 34      Osa 35      Osa 36      Osa 37      Osa 38      Osa 39      Osa 40	Osa 41      Osa 42      Osa 43      Osa 44      Osa 45      Osa 46      Osa 47      Osa 48      Osa 49      Osa 50	Osa 51      Osa 52      Osa 53      Osa 54      Osa 55      Osa 56      Osa 57      Osa 58      Osa 59      Osa 60	Osa 61      Osa 62      Osa 63      Osa 64      Osa 65      Osa 66      Osa 67      Osa 68      Osa 69      Osa 70
Osa 71      Osa 72      Osa 73      Osa 74      Osa 75      Osa 76      Osa 77      Osa 78      Osa 79      Osa 80	Osa 81      Osa 82      Osa 83      Osa 84      Osa 85      Osa 86      Osa 87      Osa 88      Osa 89      Osa 90	Osa 91      Osa 92      Osa 93      Osa 94      Osa 95      Osa 96      Osa 97      Osa 98      Osa 99      Osa 100	Osa 101      Osa 102      Osa 103      Osa 104      Osa 105      Osa 106      Osa 107      Osa 108      Osa 109      Osa 110	Osa 111      Osa 112      Osa 113      Osa 114      Osa 115      Osa 116      Osa 117      Osa 118      Osa 119      Osa 120	Osa 121      Osa 122      Osa 123      Osa 124

Miinan päiväkirjan osa 45   (27.3.06)

Wuufff... taas!

Pitää taas kirjutella. Mä täytin aamulla yhen vuoden. Nyt mä oon varmaan sit aikuinen. Vili ja Jadeki täytti kans vuoden. Ne on molemmat vähä mua vanhempii, Vili on kaikist vanhin. Sil oli kaikkein kiirein syntyy. Se synty jo 4.35 ja sit Jaden piti päästä äkkii perästä 10 minuutin kuluttuu, eli 4.45. Mut mäpäs en pitänykkä kiirettä, must oli kiva nauttii yksinolost äiskän masussa. Ja arvaas mitä mä siel aattelin? Joo, mä päätin et mä pidänki tota mamii jännitykses, kun se nii hartaasti on oottanu saavansa merletytön. Mun mielest hyvää kannattaa oottaa ja mä ootutinki sitä puoltoist tuntii, tulin maailmaan vast 6.15. Mami oli jo luullu, et äiskä tekiki vaan kaks poikaa. Mut arvaa oliks se ilonen, kun mä tulin vähin äänin ilostuttaan sitä. Äippä tarjoili sit heti meille syntymisen kunniaks makoisaa maitoo sen ikiomast maitobaarist, missä me sit käytiinki usein.

Viel en oikeen oo päätäny miten tän päivän vietän. Kyl tätä jotenki varmaan juhlii pitää. Eilen kyl juhlittiin vähä etukäteen, kun velipoika poppoineen tuli kylään. Pistettiin pihalla vähä lumikasoja matalaks ja tehtiin uusii polkui tonne lumeen. Välillä noo ihmiset kävi juomas sitä iänikuist kahviisa, ja me saatiin makkaraa ja nakerreltiin puruluit. Noist puruluist mulle tuliki mieleen, et mä sain Vililt lahjaks semmosen iiisooon puruluun. Viäl isomman ku minkä Lea lähetti vieraskirjaan. Se oli nii piiitkä, et ku se oli mul suussa mä en mahtunu oikeen sen kans ees ovist ja törmäilin seiniin. Mut on se Vili vähä kumma ku ekaks se tuo mulle tollasen luun ja sit se koko ajan yrittää varastaa sitä multa. Onneks se kuiteski sit lopult jätti sen mulle tänne, eikä vieny sitä mennessään.

Nyt mä täs vähä makoilen ja mietiskelen et miten tätä päivää jatkan. Pitäs päivän kunniaks keksii jotain jekkuu noille muille, et muistaivat sitten mun synttäripäivän. Ja kiitti kaikille jotka on mua jo onnitelleet ja onnittelee päivän mittaan.

Wuff. hauhau, synttärisankari Miina

     Seuraava osa