Miinan päiväkirja

Osa 1      Osa 2      Osa 3      Osa 4      Osa 5      Osa 6      Osa 7      Osa 8      Osa 9      Osa 10	Osa 11      Osa 12      Osa 13      Osa 14      Osa 15      Osa 16      Osa 17      Osa 18      Osa 19      Osa 20	Osa 21      Osa 22      Osa 23      Osa 24      Osa 25      Osa 26      Osa 27      Osa 28      Osa 29      Osa 30	Osa 31      Osa 32      Osa 33      Osa 34      Osa 35      Osa 36      Osa 37      Osa 38      Osa 39      Osa 40	Osa 41      Osa 42      Osa 43      Osa 44      Osa 45      Osa 46      Osa 47      Osa 48      Osa 49      Osa 50	Osa 51      Osa 52      Osa 53      Osa 54      Osa 55      Osa 56      Osa 57      Osa 58      Osa 59      Osa 60	Osa 61      Osa 62      Osa 63      Osa 64      Osa 65      Osa 66      Osa 67      Osa 68      Osa 69      Osa 70
Osa 71      Osa 72      Osa 73      Osa 74      Osa 75      Osa 76      Osa 77      Osa 78      Osa 79      Osa 80	Osa 81      Osa 82      Osa 83      Osa 84      Osa 85      Osa 86      Osa 87      Osa 88      Osa 89      Osa 90	Osa 91      Osa 92      Osa 93      Osa 94      Osa 95      Osa 96      Osa 97      Osa 98      Osa 99      Osa 100	Osa 101      Osa 102      Osa 103      Osa 104      Osa 105      Osa 106      Osa 107      Osa 108      Osa 109      Osa 110	Osa 111      Osa 112      Osa 113      Osa 114      Osa 115      Osa 116      Osa 117      Osa 118      Osa 119      Osa 120	Osa 121      Osa 122      Osa 123      Osa 124

Miinan päiväkirjan osa 58   (18.6.06)

Wuffff.............

Mun on taas pakko kirjottaa. Arvaas mitä nyt tapahtu? Mami laitto meijät sisälle ja mä kuulin ku auto ajo pihaan. Me tytyjen kaa arvuuteltiin et kukaha sielt mahto tulla. Ja sit mä kuulin tutun äänen, Kati kysy et eiks tytyt saakka tulla pihalle? Mami sano et saaha ne ja laski meijät ulos. Siel oli veli-Vili Artun, Katin, Miran ja Lauran kaa. Autonki ne oli ajanu portin sisäpuolelle, joten mun aavistukseni heräs, et taitaa tulla muitaki. Ja niihä sit tuli taas auto portille ja ja sielt ryntäs pihaan kasa koirii. Tuli mutsin isotäti, meijän Lyylin sisko, Lyyli Lempiäinen. Mitähän varten sil on sukunimiki, ku ei meil muilka oo. Sen kans tuli Leidi, Räpsy ja Taika ja sit Lea. Ja viel joku mulle tuntematon. Se oli Otto-poika, ton Lempiäisen laps. Ja Oton mami. Viel tuli yks auto, mis mä näin takaluukus olevan koirii. Siit tuli sitte Cindy, Daniel ja Aamu Helin kaa. Jopa olikin pokukkaa kasas.

Oli siinä vilskettä ku 14 shelttti touhus pihalla. Nuorin oli Aamu, 5kk, se ekaks vähä aristeli, muttei kauaa kestäny ja vanhin oli meidän Tyty, -11v. Meil oli kulemma akkavalta, ku oli 10 tytyä ja vaan 4 poikaa. Oli meis kunnon värivalikoimaki. Oli 6 merlee, 6 trikkiä, 1 tumma soopeli ja 1bi-merle.

Sit alko mieletön leikki. Kaikki joukos sikinsokin, ei ollu välii, kenen kaa leikki. Mä yritin leikkii vähä jokasen kaa. Vanhat akat vähän kielteli nuorii liikaa riehumast. Otto ja Vili otti pienen matsin, ne on siin iäs et niitten piti vähä kattoo kumpi on kumpi. Mä olisin halunnu kattoo, kumpi niist ois ollu kunkku, mut noi tyhmät ihmiset ei antanu niitten otella, vaan keskeyttivät hyvän kisan heti alkuun. Sit toi murkkuikänen Taika vähä isotteli yhel sun toisel, mut ei saanu ketään mukaa. Tai saiha se oikeestaan vähä. Vilin kans ne vähä näytteli toisilleen et kummal on komeemmat hampaat. Mut must tuntu silt, et ne vaa tykkäs toisistaa, mut yrittivät peittää sen muilt.

Kyl meil oli kova vauhti päällä, sellasta sekalaista sekoilua porukan kesken. Noo pakolliset huoltojoukot yritti meist ottaa joukkuekuvaaki, mut me tehtiin niille kiusaa, eikä pysytty yhes kasas, aina joku ehti joukosta jonnekin kameran ulottumattomiin. Kuha ne saa ne kuvansa valmiiks, mä laitan niist jonkun tähän sullekin nähtäväks.

Siinä jossain välis me käytiin välil moikkaamas noit uusii naapurin isoja poikii aidan takaa ja vähän niitä haukuttiinki. Aamu ihastu niihi kamalasti. Oli naapurin pojilla hyviä ilmeitä, ku hämmästyneinä kattelivat meijän paisunutta shelttijoukkuetta. Ilmeet oli sennäköisiä, kuin olisvat miettineet, että mitäs tää nyt on, kun tytyt näkyy niin monena. Taisvat luulla näkeväsä harhoja, ku 4 tytyä näky valtavana laumana.

Pikkuhiljaa meil rupes vauhti hiljeneen, joku rupes ain välil lepään vähä. Ja sit Lea kasteli koko joukkueensa kastelukannul ja pakkas ne autoon ja lähti pois. Heli ja Kati anto meijän viel jonkun aikaa nauttii yhesolost. Mut sit neki kaikki häippäs yhtaikaa ja me jäätiin tytyjen kaa keskenää. Oltiin me väsyneit, kyl uni maitto, meil veteli hirsii sängyn alla 4 hyvin väsynyttä, mutta onnellista tytyä. Mahtokoha meijän vieraat olla yhtä väsyneit.

Haukuin riehu-Miina, hauhau..

Täältä löydät kuvia tapahtumasta.                          Seuraava osa