Etusivu 
 Historiaa 
 Lilla 
 Indy 
 Miina 
   Miinan päiväkirja 1-124 
   Miinan päiväkirja 125- 
 Tyty 
 Lyyli 
   Lyylin U-pennut 
 Orvokki 
   Kukkaloistoa pihalla 
   Orvokin V-pennut 
   Orvokin Y-pennut 
   Syksyn 2007 pennut 
 Kasvatteja 
   Pentutapaaminen 29.9.05 
   Shelttitapaaminen 17.6.06 
   Shelttitapaaminen 26.8.07 
 Agilityn hurmaa 
 Shelttikuvia 
 Tytyjen kuvia 
   Pilvien päällä 
   Unelmamatkalla 
 In memoriam 
 Uutisia 
 Yhteystiedot 
 Linkit 
 Palaute 
 Vieraskirja 

Miinan päiväkirja

Osa 1     
Osa 2     
Osa 3     
Osa 4     
Osa 5     
Osa 6     
Osa 7     
Osa 8     
Osa 9     
Osa 10     
Osa 11     
Osa 12     
Osa 13     
Osa 14     
Osa 15     
Osa 16     
Osa 17     
Osa 18     
Osa 19     
Osa 20     
Osa 21     
Osa 22     
Osa 23     
Osa 24     
Osa 25     
Osa 26     
Osa 27     
Osa 28     
Osa 29     
Osa 30     
Osa 31     
Osa 32     
Osa 33     
Osa 34     
Osa 35     
Osa 36     
Osa 37     
Osa 38     
Osa 39     
Osa 40     
Osa 41     
Osa 42     
Osa 43     
Osa 44     
Osa 45     
Osa 46     
Osa 47     
Osa 48     
Osa 49     
Osa 50     
Osa 51     
Osa 52     
Osa 53     
Osa 54     
Osa 55     
Osa 56     
Osa 57     
Osa 58     
Osa 59     
Osa 60     
Osa 61     
Osa 62     
Osa 63     
Osa 64     
Osa 65     
Osa 66     
Osa 67     
Osa 68     
Osa 69     
Osa 70     
Osa 71     
Osa 72     
Osa 73     
Osa 74     
Osa 75     
Osa 76     
Osa 77     
Osa 78     
Osa 79     
Osa 80     
Osa 81     
Osa 82     
Osa 83     
Osa 84     
Osa 85     
Osa 86     
Osa 87     
Osa 88     
Osa 89     
Osa 90     
Osa 91     
Osa 92     
Osa 93     
Osa 94     
Osa 95     
Osa 96     
Osa 97     
Osa 98     
Osa 99     
Osa 100     
Osa 101     
Osa 102     
Osa 103     
Osa 104     
Osa 105     
Osa 106     
Osa 107     
Osa 108     
Osa 109     
Osa 110     
Osa 111     
Osa 112     
Osa 113     
Osa 114     
Osa 115     
Osa 116     
Osa 117     
Osa 118     
Osa 119     
Osa 120     
Osa 121     
Osa 122     
Osa 123     
Osa 124     


Miinan päiväkirjan osa 51   (26.4.06)

Mrrr......wwufff......

Aapuuuaaaa... Ny mult lähtee kaikki lopukki karvat. Tuleeks must ny nahka-sheltti. Vai muutunks mä jokskuks muuks roduks. Jos must tulee ny se joku harjakoira mihin mä sillon kerran pentunäyttelys ihastuin. Ja noit nahka-collieitaki mä oon ihaillu. Ja nyt must itest tulee sellane. Mult on karva koko ajan vaan vähentyny ja vähentyny, koht mä oon ihan paljas. Sitä vaan tippuu ja tippuu ja tippuu ja tippuuu, koht se varmaan loppuu kokonaan. Onneks on kesä tulossa, ni emmä palellu. Ei tartte pukee vaatteita päälle ku menee ulos. Mut mites mä ny kehtaan mennä näytille tämmösenä. Viimeks sitä oli jo vähä vähän. Mistähän mä saisin uutta tilalle. Osaaks sä neuvoo mua?

Muuten on ollu mukavaa, on toi aurinko toteuttanu mun toiveeni. Toi puutarha on ihan kivasti kuivunu ja me on saatu joka päivä lisää juoksutilaa. Mami sai sen jo kokonaan haravoituu niin koht meil on koko tila käytös. Oon vahtinu et toi mami on kunnolla haravoinu, et maa pääsee kuivumaan. Samalla mä oon katellu mitä kaikkee tuolt maast nousee näkyviin. On sielt tullu jo kaikennäkösii kukkii ylös. Niit samoi oli jo viime kesänä, ny ei oo tarttenu niit maistellakka, kun tiijän milt ne maistuu. Mut yks on mitä mä en voi vastustaa, se on toi vanha mätä ruoho. Se on sen verran hyvää, et sitä on ihan pakko syödä. Oon mä siin sivus vähä multaaki syöny ja sit mä kaivelen noit ruohon juurii, neki maistuu ihka kivalt. Semmosen keltasen perhosenki mä oon jo nähny ja vähä tanssinki sen kans. Ja noit amppareit pyörii tos koko ajan, niihi mä en saa koskee vaik mieli tekis.

Arvaa muuten pelästyinks mä yks aamu ku menin aamu-pissalle? Kyl ne vähä katteli noi toisekki. Kuulu semmonen ihan kamalan kova pärinä. Mä funtsin et mikä se on. Mamiki katteli ja sit se huomas ja näytti mullekin et tikka oli sähkötolpan pääs ja hakkas sitä peltii nokallaan. Kyl siit lähtiki meteli. Varmaan naapurikki heräs. Mä sanoin sille et älä ny noin kamalasti metelöi näin aikasin aamulla, herätät kaikki. Se uskokin mun haukkua ja läks motkottaen mettään. Sielhä saakin metelöidä. Mami sanoo joskus meille et saatte mennä mettään haukkuun, jos ette osaa olla hiljaa. Me joskus aina innostutaan metelöimään eikä totella sitä. Se uhkailee meit, et saatte mennä mettäkoiriks jos ette tottele. Mikähän se mettäkoira muuten on. Se varmaan asuu vaan mettäs. Kun kertas mä oon kotikoira ja asun vaan koton. Mä en kyl vaan usko, et se on tosissaan, ei se meist raskiis luopuu, ollaan me niin ihanii. Ja sit se sais olla ihan yksin, tulis sille meit ikävä. Mut täytyyhän meijän sitä välillä kiusata, muuteha tää elämä ois tylsää.

Hau vaan, mä lähen ulos. Miina

Seuraava osa