Miinan päiväkirja

Osa 1      Osa 2      Osa 3      Osa 4      Osa 5      Osa 6      Osa 7      Osa 8      Osa 9      Osa 10	Osa 11      Osa 12      Osa 13      Osa 14      Osa 15      Osa 16      Osa 17      Osa 18      Osa 19      Osa 20	Osa 21      Osa 22      Osa 23      Osa 24      Osa 25      Osa 26      Osa 27      Osa 28      Osa 29      Osa 30	Osa 31      Osa 32      Osa 33      Osa 34      Osa 35      Osa 36      Osa 37      Osa 38      Osa 39      Osa 40	Osa 41      Osa 42      Osa 43      Osa 44      Osa 45      Osa 46      Osa 47      Osa 48      Osa 49      Osa 50	Osa 51      Osa 52      Osa 53      Osa 54      Osa 55      Osa 56      Osa 57      Osa 58      Osa 59      Osa 60	Osa 61      Osa 62      Osa 63      Osa 64      Osa 65      Osa 66      Osa 67      Osa 68      Osa 69      Osa 70
Osa 71      Osa 72      Osa 73      Osa 74      Osa 75      Osa 76      Osa 77      Osa 78      Osa 79      Osa 80	Osa 81      Osa 82      Osa 83      Osa 84      Osa 85      Osa 86      Osa 87      Osa 88      Osa 89      Osa 90	Osa 91      Osa 92      Osa 93      Osa 94      Osa 95      Osa 96      Osa 97      Osa 98      Osa 99      Osa 100	Osa 101      Osa 102      Osa 103      Osa 104      Osa 105      Osa 106      Osa 107      Osa 108      Osa 109      Osa 110	Osa 111      Osa 112      Osa 113      Osa 114      Osa 115      Osa 116      Osa 117      Osa 118      Osa 119      Osa 120	Osa 121      Osa 122      Osa 123      Osa 124

Miinan päiväkirjan osa 26   (21.10.05)

Wuff.. Miinuska täällä taas.

Lähin taas mamin ja Marjan kans vähä ajelulle. On se vaan kumma, kun tääl on pitäny pistää kaikki tiet niin mutkasiks, et mun on pakko yrjöö, vaikken haluiskaa. Mami meni kirjastoon käymään ja me Marjan kans ulkoiltiin siin ulkopuolella. Sit ajeltiin Porvooseen, Marja meni asioilleen ja me mamin kans tutkiskeltiin minkälaisii puistoi Porvoos on. Ei hassumpia, mut paremmat maisemat meil on. Ja sit mä kävin siel kaupas,( mist saa niitä posteljoonin polvilumpioita) moikkaamassa sitä kivaa tyttöö. Nyt mä ostin vaan puruluita itelle ja tytyille. Sit tultiinki kotiin.

Ja sit toisena päivänä me lähettiin lenkille. Mentiin pitkin autotietä ja pitemmälle kun koskaan ennen. (Yleensä me kävellään enemmän semmosii autottomii teitä.) Sit kuulu semmonen outo ääni. Jotenki ku näin: muu,muuuu..ammuuu..uu. Mä aattelin, et kamalaa, mitähän siel on. Muut ei ollu millänsäkään, sanovat mulle, et onhan me noi lehmät ennenki nähty, ei ne mitään uutta oo, paitti mulle. Sit sielt alko tulla semmosii iisoooi elukoita. Mä vähä murisin niille ja haukuinki, mut ei ne siit mitään välittäny, tuijotti vaan mua. Mä yritin olla rohkee ja sanoo niille et mitä siinä tuijotatte ja tuijotin takas ja murrasin. Ja kun me lähettiin kotiin päin, ne lähti juoksujalkaa seuraan meitä, varmaan siks kun ei nekään ollu ennen mua nähny.

Ja sit tytyt sano et mun olis pitäny nähä ne hevoset, mitkä ennen asu naapurissa, ne ne vast isoi oli. Lyyli kuulemma paimensi niitä pitkin päivää. Mut kyl mulle riittää noi pienemmätki naapurit, kuten koirat ja kissat. Noita lehmii mä sit voin kyllä käydä kattelemassa aina sillon kun tahon nähä isoja eläimii.

Et näin täällä meillä maalla. mrrr. Miina

Seuraava osa