|
Miinan päiväkirja
Miinan päiväkirjan osa 78 (28.1.07)
iiihanaaa.......... vihdoinkin talvi.
Et arvaa, miten tolle mutsille kävi. Se joutu pesuun. Meijän ja naapurin välil on semmonen verkkoaita
ja yks päivä ku me oltiin yhtaikaa naapurin poikien kaa ulkona,
mutsi meni haisteleen jotain aidan viereen ja just sillon Onni tuli ja nosti jalkaa ja pissi tohon aitaan.
Ja tietenki mutsin päälle, on se vähä hölmö. Eihän kukaan tommost saa tehä.
Eihän äiskä ny osannu kuvitellakkaa et joku sen päälle pissis, mut niin vaan kävi.
Noin isot pojat ku pissii verkkoaitaa vasten, ni se niitten pissahan on piiitkällä meijän puolella.
Ei kyl oo kivaa. Arvaa vaan, puhuks mami rumii, kun se lähti pyykkään tota mutsii.
Sit se mutis jotain, et tohon aitaan on pakko saada joku pissasuoja, ei me tahota toisten pissiä meijän päälle eikä pihalle. Oikeesti toisen pihalle ei ees sais pissii. Ei mekää naapurin pihalle pissitä, omalle vaan.
Nyt on sit satanu lunta ja tuullu on niin, ettei meinaa pystys pysyy, tulihan se talvi ku tarpeeks toivoin.
Ja pikku-prinsessakin tuli taas mua kattoon, kyllä se on ihana.
Mutsi vaan vielki vähä pelkää sitä, eikä uskalla kunnolla mennä moikkaan. Lyyli jo uskals, vaikkei viel viimeks.Kyl se muaki viel ihmetyttää, mut mä en pelkää, tykkään vaan kamalasti.
Must on kiva sitä nuuskutella ja vähä pusiakki. Mä tahtosin leikkii sen kaa, mut ei se viel osaa.
Tost leikkimisest muuten, me oltiin tytyjen kaa ulkona ja leikittiin juoksuleikkii.
Ja sit mulle kävi vahinko. Mä en ymmärrä, miten mä sillai juoksin, et törmäsin rapun kulmaan.
Et mä säikähin, niin muuten mamiki, tutki heti et sattuks mua pahasti, mut ei onneks.
Vähän aikaa vaan funtsin, et miten mulle tollai kävi, mut sattuuhan sitä kaikenlaista, varsinki mulle.
Ei mua pienet kolaukset heilauta. Tota samaa reittii mä juoksen joka päivä monta kertaa.
Eka kerta vaan kävi noin, onneks ei sattunu pahemmin, eikä muuta ku uutta vauhtii ja menoks.
Lunta vaan sataa, kivaaa........
Tänään sit tuli Kati ja Mira. Poikii ei näkyny. Ne oli taas joutunu jäämään kotiin, ton mutsin takii.
Mutsi keksi viikolla alkaa juokseen, siks meil on pojille porttikielto.
Ihan tylsää, mä oisin halunnu leikkii Vilin kaa, mut seuraaval kerral sit, ellen mä päätä alkaa juokseen.
Oikeestaan mun koht pitäs, mut katotaan nyt. Mä kyl tahtosin niit ihka omii vauvoi.
Mä pussasin niit taas niin, et muistaavat mun vähän aikaa ainaski.
Ja sit mä näytin niille, miten vauhdikkaasti mä pelaan palloo ulkona.
Mira yritti ottaa mun pelaamisest kuviiki, mut mä olin nopeempi ku se, kerkesin juosta palloineni ain kuvast pois. Ja tost pallonpeluust mä olinki sit niin väsy, et loppupäivä meni nukkumiseks.
Ja nyt mä alanki katteleen unii, hau taas, Miina
Seuraava osa
|
|