Miinan päiväkirja

Osa 1      Osa 2      Osa 3      Osa 4      Osa 5      Osa 6      Osa 7      Osa 8      Osa 9      Osa 10	Osa 11      Osa 12      Osa 13      Osa 14      Osa 15      Osa 16      Osa 17      Osa 18      Osa 19      Osa 20	Osa 21      Osa 22      Osa 23      Osa 24      Osa 25      Osa 26      Osa 27      Osa 28      Osa 29      Osa 30	Osa 31      Osa 32      Osa 33      Osa 34      Osa 35      Osa 36      Osa 37      Osa 38      Osa 39      Osa 40	Osa 41      Osa 42      Osa 43      Osa 44      Osa 45      Osa 46      Osa 47      Osa 48      Osa 49      Osa 50	Osa 51      Osa 52      Osa 53      Osa 54      Osa 55      Osa 56      Osa 57      Osa 58      Osa 59      Osa 60	Osa 61      Osa 62      Osa 63      Osa 64      Osa 65      Osa 66      Osa 67      Osa 68      Osa 69      Osa 70
Osa 71      Osa 72      Osa 73      Osa 74      Osa 75      Osa 76      Osa 77      Osa 78      Osa 79      Osa 80	Osa 81      Osa 82      Osa 83      Osa 84      Osa 85      Osa 86      Osa 87      Osa 88      Osa 89      Osa 90	Osa 91      Osa 92      Osa 93      Osa 94      Osa 95      Osa 96      Osa 97      Osa 98      Osa 99      Osa 100	Osa 101      Osa 102      Osa 103      Osa 104      Osa 105      Osa 106      Osa 107      Osa 108      Osa 109      Osa 110	Osa 111      Osa 112      Osa 113      Osa 114      Osa 115      Osa 116      Osa 117      Osa 118      Osa 119      Osa 120	Osa 121      Osa 122      Osa 123      Osa 124

Miinan päiväkirjan osa 15   (18.8.05)

Murr...!

Inka tuli meille, sil oli Lotta mukana (se on kleini) ja otti mamin, äiskän ja mut kyytiin. Ja taas kuono kohti Porvoota. Mä sainkin istuu mamin sylis, äiskä meni Lotan kans sen häkkiin. Mitähän varten Porvoos on niin kamalan mutkaset ja kuoppaset kadut, et väkisinkin tulee yrjöt.

Me mentiin sen sedän tykö, mis me sillon aikasemminkin käytiin. Tutkin tarkkaan onks siel mitään uutta ja minkälaista porukkaa siel on käyny. Ja sit se setä laitto taas meille kaikille jotain niskaan. Oli se vähän inhaa, mut siitä huolimatta mä pussasin sitä setää, on se kuiteski ihan kiva.

Sit se halus tarjota Inkalle ja mamille kahvit. Joo, ja sillä aikaa kun ne joi sitä kahviaan ja juttelivat mä jatkoin paikkojen tutkimista. Kävin välillä mamia tönimäs, et se tajuis jo lähtee. Mut eihän se mihinkään lähteny jutteli vaan ja mun oli ihan pakko tehä se, mitä ei oikeestaan olis saanu tehä. Mä nimittäin menin ja pissasin iiison lätäkön keskelle lattiaa ja sit mä viel väänsin kunnon kakkatortun siihen viereen. Kävin mä kotona ennen lähtöö pissillä ja aamulla aikasemmin jo kakinkin, mutku tuli vaan hätä, niin oli pakko tehä.

Vähän aattelin et mitähän se setä sanoo, mut se sano vaan että sattuuhan näitä, kyllä hän korjaa. Mami halus kans korjata ja ne korjas sit yhes mun aikaansaannokseni pois. Lotta jo lirautti pienenpienen lätäkön siihen pöydälle, siks mäkin uskalsin, kun ei sitäkään toruttu. Onneks ne lopulta tajus lähtee kotiin. Mä sit nukuinkin taas paluumatkan. Kyllä oli kiva olla taas kotona.

Ja sit yks vanhempi asia, me saatiin taas uudet posteljoonin polvilumpiot. Jokainen sai oman, mut mä kyl maistoin jokaista et mikä ois kaikkein paras. Ja taas niitä ois pitäny syödä ulkona, mitähän varten. Onneks mä oon jo oppinu aika juoniks. Aina kun mamin silmä välttää, mä kannan niitä sisälle ja pistän piiloon. Ja kaikki eri paikkoihin, niin niit on vaikeempi löytää. Yhen mä piilotin mun petiini patjan alle, yhen laitoin mamin sänkyyn. Yks on sängyn alla ja yks meni vahingossa kaapin alle. Noil aikuisil on vaan aika hyvä hajuaisti ja ne tahtoo paljastella noita mun piiloja. Mut ei se mitään. Mä piilotan ne sit uudestaan. Nyt mä varmaan otan tirsat, vähä väsyttää. Kirjoittelen taas joskus.

Haaaauuuu... Miina

Seuraava osa