Etusivu 
 Historiaa 
 Lilla 
 Indy 
 Miina 
   Miinan päiväkirja 1-124 
   Miinan päiväkirja 125- 
 Tyty 
 Lyyli 
   Lyylin U-pennut 
 Orvokki 
   Kukkaloistoa pihalla 
   Orvokin V-pennut 
   Orvokin Y-pennut 
   Syksyn 2007 pennut 
 Kasvatteja 
   Pentutapaaminen 29.9.05 
   Shelttitapaaminen 17.6.06 
   Shelttitapaaminen 26.8.07 
 Agilityn hurmaa 
 Shelttikuvia 
 Tytyjen kuvia 
   Pilvien päällä 
   Unelmamatkalla 
 In memoriam 
 Uutisia 
 Yhteystiedot 
 Linkit 
 Palaute 
 Vieraskirja 

Miinan päiväkirja

Osa 1     
Osa 2     
Osa 3     
Osa 4     
Osa 5     
Osa 6     
Osa 7     
Osa 8     
Osa 9     
Osa 10     
Osa 11     
Osa 12     
Osa 13     
Osa 14     
Osa 15     
Osa 16     
Osa 17     
Osa 18     
Osa 19     
Osa 20     
Osa 21     
Osa 22     
Osa 23     
Osa 24     
Osa 25     
Osa 26     
Osa 27     
Osa 28     
Osa 29     
Osa 30     
Osa 31     
Osa 32     
Osa 33     
Osa 34     
Osa 35     
Osa 36     
Osa 37     
Osa 38     
Osa 39     
Osa 40     
Osa 41     
Osa 42     
Osa 43     
Osa 44     
Osa 45     
Osa 46     
Osa 47     
Osa 48     
Osa 49     
Osa 50     
Osa 51     
Osa 52     
Osa 53     
Osa 54     
Osa 55     
Osa 56     
Osa 57     
Osa 58     
Osa 59     
Osa 60     
Osa 61     
Osa 62     
Osa 63     
Osa 64     
Osa 65     
Osa 66     
Osa 67     
Osa 68     
Osa 69     
Osa 70     
Osa 71     
Osa 72     
Osa 73     
Osa 74     
Osa 75     
Osa 76     
Osa 77     
Osa 78     
Osa 79     
Osa 80     
Osa 81     
Osa 82     
Osa 83     
Osa 84     
Osa 85     
Osa 86     
Osa 87     
Osa 88     
Osa 89     
Osa 90     
Osa 91     
Osa 92     
Osa 93     
Osa 94     
Osa 95     
Osa 96     
Osa 97     
Osa 98     
Osa 99     
Osa 100     
Osa 101     
Osa 102     
Osa 103     
Osa 104     
Osa 105     
Osa 106     
Osa 107     
Osa 108     
Osa 109     
Osa 110     
Osa 111     
Osa 112     
Osa 113     
Osa 114     
Osa 115     
Osa 116     
Osa 117     
Osa 118     
Osa 119     
Osa 120     
Osa 121     
Osa 122     
Osa 123     
Osa 124     


Miinan päiväkirjan osa 22   (2.10.05)

Wuff taas!

Mä muuten täytin täs yks päivä jo puol vuotta. Mä oon jo iso koira ja siks mä oonkin alkanu miettiin noita kaikenlaisii asioit. Mami sano et sunnuntaina tulee kylään yks Lea. Sil on mun äiskän isoäidin sisko. Se on kai sit mun isoisotäti. Onkohan se kamalan iso? Vaik ei mun isoisoäitikään mikään iso oo. Mikskähän niit tollai sanotaan isoisoiks vaik ne on ihan samankokosii ku muutkin. Se on kait taas noita ihmisten juttui, mitä mä en aina ymmärrä. Sunnuntai on siit kiva päivä, et melkein kaikil on sillon vapaata. Ne pääsee sillon helpommin kylään kamujen luo. Mä jatkan tätä huomenna. Wuff.

Hau..hau! No niin, nyt sit tuli se Lea. Ja nyt mä muistin, onhan se käyny meil ennenki sillon kun mä olin pieni ja mun veljet ja Lyylin lapsetki oli viel meillä. Ne kävi yhen Anninan kans meit kattomassa. Leall olikin nyt monta koiraa mukana. Niit on yhtä monta kun meitkin. Se äiskän isotäti, Lyyli Lempiäinen on ihan samannäkönen kun mun äiti, ihan pikkusen isompi vaan. Nythän mä sit tajuunkin, miks se on isoiso-täti, siks et ne erottaa toisistaan. Mut ei se mikään kamalan iso oo, isompi toi Taika oli, vaik se on kans viel vähä pentu. Sit oli viel Leidi ja Räpsy. Räpsy olikin erivärinen kun me ja muut Lean koirat, en ookkan ennen nähny ton väristä. Se oli soopeli, ninku mun isoäidin isoäiti Sofi, joka on jo enkelikoira. En mä sitäkään oo nähny kun kuvassa.

Arvaa vaan, oliko kova meno. Melkein kun viikko sitten kun meil oli se pentutapaaminen. Mä houkuttelin Taikaa leikkiin mun kans, ku se oli kaikist nuorin, vast yheksän kuukautta, niin se jakso eniten leikkii. Mut kyl ne leikki kaikki muutkin mun kaa. Laumana kisailtiin ja hauskaa oli. Toi Tyty vähä urputti, kun se oli kaikist vanhin ja sitä tais ottaa vähä päähän meijän leikit. Mut kyl oli kivaa. Juostiin väsymykseen asti. Lean tytötkin varmaan nukkuu koko matkan. Taikakin voi unohtaa yrjöö.. Mä pyysin niitä tuleen taas toistekin.

Ei ne yllärit muuten tähän viel loppunukkaan. Pikokin tuli kylään. Oli ollu jossain agility-jutuissa tos Porvoossa. Piko on alkanu ihan tosissaan harrastaan agia, se on kuulemma mukava laji. Pitäsköhän munkin harkita. Ai niin, eihän siitä mitään tuu, kun toi mami on sanonu, et sil on jokkut sekundakoivet, ei niitten kans kovaa pääse. Mulla kyllä vauhtii riittäs ja hyppäänkin komeesti. Ei voi mitään. Pikost on tullu hieno mies, on komistunu sit viimenäkemän. On kiva nähä noit poikiikin, miten ne komistuu, kun ikää karttuu. Vähä täs väsyttääkin, kun on taas leikkiny vieraitten kans koko päivän, eikä nyt oo enää kivaa olla ulkonakaa, kun siel alko sataa.

Taidan ruveta nakerteleen luita. Joten hau vaan taas. Miina.

Seuraava osa