|
Miinan päiväkirja
Miinan päiväkirjan osa 47 (6.4.06)
Wufff taas!
Nyt kun mä oon jo vuoden vanha, mä päätin et mä yritän olla tekemättä tihutöitä.
Jekkuja mä kyl meinaan harrastaa. Täytyyhän ton mamin päivään jotain piristystä saada.
Ja täytyyhän mulla olla harrastuksii, muitaki ku noi näytelmät.
Noist harrastuksist puheenollen, mun veliViliVilpertillä on kuulemma kans joku harrastus.
Arvaas mikä? Mäpä kerron, vaik se tykkäis huonooki.
Se pitää huolen et Laura ja Mira saa uusii kenkii, ettei tartte koko aika samoil kävellä.
Se vähä muotoilee niit uusiks.
Samalla lailla Vili toimi sillonki, ku se kyllästy niitten eteisen mattoon ja halus uuden.
Mä en oo viittiny tommosta tehä, kun mamil on nii vähä kenkii ja se on jo vanha,
ei se tarvii koko aika uusii, se voi kävellä vanhoillaki.
Se on antanu mulle ikiomaks semmoset koiran näköset aamutossut ja niit mä pureskelen aina sillon tällön.
Emmä rikkiasti niit oo viittiny pureskella, mä säästän niit et ne kestäs mulla kauan.
Arvaas mitä mä löysin yks päivä meijän eteisen lattialt? Semmosen pienen siivekkään, kärpäsen.
Niit ei oo koko talvena näkyny. Oiskohan tulossa kesä.
Se oiski kivaa, sais taas tutkii, onks pihalla ne kaikki samat jutut ku viime kesänä.
Tai jos vaikka löytys uusiiki tuttavuuksii.
Se kärpänen muuten vaan surisi ja pyöriskeli sillai hassusti ja räpytti siipiään, eikä päässy mihinkään.
Olikoha se kännissä, ku se tollai käyttäyty.
Mä näin kerran tuol Porvoos yhen sellasen miehen, mikä käyttäyty vähä samal taval.
Sekin pyöriskeli ja sit se meni nurin, eikä meinannu millään päästä ylös.
Mä katoin sitä vähä pitkään, et miten se tollai käyttäytyy,
niin mami sano mulle et se on vaan joku känninen, ei sun siit tartte välittää.
Haukuin Miina
Seuraava osa
|
|