Etusivu 
 Historiaa 
 Lilla 
 Indy 
 Miina 
   Miinan päiväkirja 1-124 
   Miinan päiväkirja 125- 
 Tyty 
 Lyyli 
   Lyylin U-pennut 
 Orvokki 
   Kukkaloistoa pihalla 
   Orvokin V-pennut 
   Orvokin Y-pennut 
   Syksyn 2007 pennut 
 Kasvatteja 
   Pentutapaaminen 29.9.05 
   Shelttitapaaminen 17.6.06 
   Shelttitapaaminen 26.8.07 
 Agilityn hurmaa 
 Shelttikuvia 
 Tytyjen kuvia 
   Pilvien päällä 
   Unelmamatkalla 
 In memoriam 
 Uutisia 
 Yhteystiedot 
 Linkit 
 Palaute 
 Vieraskirja 

Miinan päiväkirja

Osa 1     
Osa 2     
Osa 3     
Osa 4     
Osa 5     
Osa 6     
Osa 7     
Osa 8     
Osa 9     
Osa 10     
Osa 11     
Osa 12     
Osa 13     
Osa 14     
Osa 15     
Osa 16     
Osa 17     
Osa 18     
Osa 19     
Osa 20     
Osa 21     
Osa 22     
Osa 23     
Osa 24     
Osa 25     
Osa 26     
Osa 27     
Osa 28     
Osa 29     
Osa 30     
Osa 31     
Osa 32     
Osa 33     
Osa 34     
Osa 35     
Osa 36     
Osa 37     
Osa 38     
Osa 39     
Osa 40     
Osa 41     
Osa 42     
Osa 43     
Osa 44     
Osa 45     
Osa 46     
Osa 47     
Osa 48     
Osa 49     
Osa 50     
Osa 51     
Osa 52     
Osa 53     
Osa 54     
Osa 55     
Osa 56     
Osa 57     
Osa 58     
Osa 59     
Osa 60     
Osa 61     
Osa 62     
Osa 63     
Osa 64     
Osa 65     
Osa 66     
Osa 67     
Osa 68     
Osa 69     
Osa 70     
Osa 71     
Osa 72     
Osa 73     
Osa 74     
Osa 75     
Osa 76     
Osa 77     
Osa 78     
Osa 79     
Osa 80     
Osa 81     
Osa 82     
Osa 83     
Osa 84     
Osa 85     
Osa 86     
Osa 87     
Osa 88     
Osa 89     
Osa 90     
Osa 91     
Osa 92     
Osa 93     
Osa 94     
Osa 95     
Osa 96     
Osa 97     
Osa 98     
Osa 99     
Osa 100     
Osa 101     
Osa 102     
Osa 103     
Osa 104     
Osa 105     
Osa 106     
Osa 107     
Osa 108     
Osa 109     
Osa 110     
Osa 111     
Osa 112     
Osa 113     
Osa 114     
Osa 115     
Osa 116     
Osa 117     
Osa 118     
Osa 119     
Osa 120     
Osa 121     
Osa 122     
Osa 123     
Osa 124     


Miinan päiväkirjan osa 82   (19.3.07)

Wuff taas!

Nyt sillä Cindyllä sit on niitä lapsii iso liuta, 3 tyttöö ja 2 poikaa. On se varmaan onnellinen, kun saa niitä hoitaa. Mä oon ihan kateellinen. Mut katotaan nyt muutaman viikon kuluttuu, mitä mä saan aikaseks. Kumpa saisinki yhtä monta, olisin mäkin tyytyväinen äiti. Saisin sydämeni kyllyydest hoitaa ja hellii niit. Kun vaan jaksasin kiltisti oottaa, mä kun oon vähä malttamaton.

Eevaki tos pistäyty, harmi ettei se jääny yöks, mut sil oli jotain menoo kait illalla. Ne kävi mamin kaa jollain asialla Porvoossa, ja arvaas mitä me saatiin pitkäst aikaa tuliaisiks? Saatiin taas semmoset isot, komeet mehevät polvilumpioluut. Maistupas hyvältä. Toistakin meijän herkkuu ne toi, sitä kuivattuu naudan keuhkoo, se se on kans meijän suurta herkkuu. Ooks sä koskaan maistanu sitä? Mä voin suositella, se on tosi hyvää.

Sit toi mami raahas mut tonne Porvooseen, erkkariin. Siel sit oliki pal shelttei, mä vaan en oikein jaksanu niist kiinnostuu, johtuu varmaan täst mun tilast. Näin siel paljon tuttui shelttei ja ihmisii, se oli ihan kivaa, mut muuten mua ei sit vähempää ois voinu koko näyttely kiinnostaa, eipä huvittanu ees liikkuu kehäs. Tympäs koko näyttely ja väsyttikin niin kamalasti, niin mä päätin näyttää nille, et mähän en esiinny, jos ei huvita. Mähän oon oottava äiti, ja mul saa olla omii oikkuja. Kuluis vaan toi viis viikkoo nopeesti. Muutenki mä usein teen asioit niinku mä itte tykkään. Täytyyhän mun näyttää, et mul on omaaki tahtoo, emmä täysin oo toisten talutushihnassa. Onneks mun ei sit tarvinnukkaan mennä enää kehään, mä sain löhöö häkis. Sit Kati ja Mira ja Arttu ja Vili lähtiki tuomaan meit kotiin. Se oli paljon kivampaa, ku sai olla kotona vieraitten kans ku tommoses näyttelys, mis mä en viihtyny alkuunka. Joten siis, se sit siitäki näyttelystä.

Sunnuntaina oliki sit kans kivaa. Ekaks me pidettiin pitkäst aikaa lettukestit tytyjen kesken. Ja sit meijän pikku-prinsessa tuli yllättäen mua kattoon. Ihanaa, mä sain taas pusia sitä. Et se voiki olla niin ihana ja sulonen, mamiki tykkää siit varmaan ainaski yhtä paljo kun musta. Mut en mä oo mustasukkanen kuiteskaan. On se kivaa, ku mamil on kaks prinsessaa.

Eilen illal oliki taas kivaa ulkona, kun oli tullu paljon lunta. Tänä aamuna me sit mentiinki vaudil ulos, mukamas lumeen leikkiin, mut joku oliki tehny ilkeen tempun. Ei siel mitään lunta ollu, semmost märkää loskaa vaan, koko piha täynnä. Olihan ilkee teko. Nyt taas ei millään viihdy tuon ulkona märällä pihalla, tuuleeki aika kovaa, joten mieluummin löhöilen sisällä, kuten kuvasta näkyy. Siin me mutsin kaa vierekkäin köllötellään.

Löhöterkuin Miinuska.


Seuraava osa