Etusivu 
 Historiaa 
 Lilla 
 Indy 
 Miina 
   Miinan päiväkirja 1-124 
   Miinan päiväkirja 125- 
 Tyty 
 Lyyli 
   Lyylin U-pennut 
 Orvokki 
   Kukkaloistoa pihalla 
   Orvokin V-pennut 
   Orvokin Y-pennut 
   Syksyn 2007 pennut 
 Kasvatteja 
   Pentutapaaminen 29.9.05 
   Shelttitapaaminen 17.6.06 
   Shelttitapaaminen 26.8.07 
 Agilityn hurmaa 
 Shelttikuvia 
 Tytyjen kuvia 
   Pilvien päällä 
   Unelmamatkalla 
 In memoriam 
 Uutisia 
 Yhteystiedot 
 Linkit 
 Palaute 
 Vieraskirja 

Miinan päiväkirja

Osa 1     
Osa 2     
Osa 3     
Osa 4     
Osa 5     
Osa 6     
Osa 7     
Osa 8     
Osa 9     
Osa 10     
Osa 11     
Osa 12     
Osa 13     
Osa 14     
Osa 15     
Osa 16     
Osa 17     
Osa 18     
Osa 19     
Osa 20     
Osa 21     
Osa 22     
Osa 23     
Osa 24     
Osa 25     
Osa 26     
Osa 27     
Osa 28     
Osa 29     
Osa 30     
Osa 31     
Osa 32     
Osa 33     
Osa 34     
Osa 35     
Osa 36     
Osa 37     
Osa 38     
Osa 39     
Osa 40     
Osa 41     
Osa 42     
Osa 43     
Osa 44     
Osa 45     
Osa 46     
Osa 47     
Osa 48     
Osa 49     
Osa 50     
Osa 51     
Osa 52     
Osa 53     
Osa 54     
Osa 55     
Osa 56     
Osa 57     
Osa 58     
Osa 59     
Osa 60     
Osa 61     
Osa 62     
Osa 63     
Osa 64     
Osa 65     
Osa 66     
Osa 67     
Osa 68     
Osa 69     
Osa 70     
Osa 71     
Osa 72     
Osa 73     
Osa 74     
Osa 75     
Osa 76     
Osa 77     
Osa 78     
Osa 79     
Osa 80     
Osa 81     
Osa 82     
Osa 83     
Osa 84     
Osa 85     
Osa 86     
Osa 87     
Osa 88     
Osa 89     
Osa 90     
Osa 91     
Osa 92     
Osa 93     
Osa 94     
Osa 95     
Osa 96     
Osa 97     
Osa 98     
Osa 99     
Osa 100     
Osa 101     
Osa 102     
Osa 103     
Osa 104     
Osa 105     
Osa 106     
Osa 107     
Osa 108     
Osa 109     
Osa 110     
Osa 111     
Osa 112     
Osa 113     
Osa 114     
Osa 115     
Osa 116     
Osa 117     
Osa 118     
Osa 119     
Osa 120     
Osa 121     
Osa 122     
Osa 123     
Osa 124     


Miinan päiväkirjan osa 41   (21.2.06)

Hhauu... Miina maailmalla!

Perjantaina tuli Taru ja Mikko Johannalle. Meil oli ilonen tapaaminen. Mä pussasin ne läpimäriks. Ne otti mun häkin ja muitakin mun tavaroita ja tieteski mut mukaansa ja sanovat että nyt lähetään kattoon avaraa maailmaa. Vähä pal mua jännitti, et mitähä nyt tapahtuu. Ja sit lähettiin autolla, kuulemma kohti Hämeenlinnaa. (Mami on muuten kertonu mulle et se on viettäny nuoruutensa siel ja sen mielest se on kiva paikka.) Mä oon ihan samaa mieltä.

Mut jipii, me mentiinki iskän luo. Ja sit, arvaas mitä? Siel oli monta Collieta, isoja ja pentusii ja sit siel oli yks nahkaki. Wau!! hienoo. Mä tykkään niin kamalasti collieist. Oon nähny niit näyttelyis ja ihastunu niihin ja nyt tääl on niit monta ja mä saan olla niitten kaa.

Ja sit kahen yön jälkeen taas pakattiin autoo.Mukaan laitettiin mä ja collieit ja jotain muitaki ja sit mentiin. Mentii semmosten kaikenlaisten juttujen läpi johonki laivaan. Jännä nähä mikähä seki on. Ooks sä ollu laivas? Se oliki ihan kiva juttu, se vei mua vettä pitkin kauas maailmalle. Kuinkahan se pysyy pinnalla, mä vähä pelkäsin jos se vaik uppoo, miten meijän sit käy. Mut ei käyny kuinkaa tultiin vaan johonki Tallinnaan, mis oli taas joku näyttely mis mä esiinnyin. Sain palkaks junnu-sertin ja olin paras narttu 2. Ja sit taas laivalla kotiin. Eiku mentiinki Tarulle. Sain taas olla iskän ja muiden kaa.

Ja sit taas sama juttu ku viime viikonloppuna. Lähettiin taas porukalla maailmalle. Mentiin ekaks autolla, sit laivalla ja taas autolla kamalan pitkä matka. Oltiin jossain Liettua nimises maas. Sit taas mentii näytille. Mä pärjäsin ihan hyvin. Sain taas junnusertin ja olin ROP-juniori. Sit taas kotimatkalle. Mä sain muuten nukkuu Mikon kainalos.

Pitkän matkan jälkeen oltiin taas Tarulla. Mikko toi mua pihalle ja mä kuulin et joku huus Miinuskaa, ääni oli tuttu, mut emmä heti tajunnu, kun oli niin kamalan pitkä aika siit kun mä olin sen kuullu. Se vaan huhuili, et Miinaa, mamin miinuska ja sit mä tajusin, et se on mun ikioma mami. Onneks se on päässy pois sielt sairaalast. Sit mä huomasin, et Eevaki oli siin. Seki piti pussata. Ne pakkas mun tavarat ja mut autoon ja taas lähettiin. Mä toivoin, et nyt mä pääsisin kotiin. Ja niihä pitkän matkan jälkeen kun mami otti mut pois autosta, mä huomasin että mä olin mun ikiomalla kotipihalla. Et usko, miten ihana tunne, mä olin niiin ilonen. Lähin heti sisälle kattoon onko äiskä ja muut kotona. Oliha ne, osaat varmaan kuvitella miten iloinen tapaaminen meil oli. Piti leikkii ja riehuu ja tarkistaa et kaikki kotona oli ennallaan. Upeeta olla kotona.

Väsy, onnellinen maailmanmatkaaja Miina. Wufff vaan.

Seuraava osa